Lukihäiriö ja muut oppimishäiriöt – mistä on kyse ja milloin tutkimuksiin?
*Lukihäiriö ja lukivaikeus ovat puhekielisiä ilmaisuja sanoista lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksille.”
Oppimisen haasteet ovat yleisiä, mutta ne näyttäytyvät eri lapsilla eri tavoin. Tutkimuskirjallisuuden mukaan 5-10% väestöstä on jonkinasteinen lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus. Lukemisen häiriö ja kirjoittamisen häiriö (joista puhekielessä käytetään termejä lukihäiriö ja lukivaikeus), eivät liity älykkyyteen tai motivaation puutteeseen, vaan siihen, että aivot käsittelevät tietoa eri tavalla kuin koulun ja arjen vaatimukset edellyttävät.
Lukemiseen, kirjoittamiseen tai oppimiseen liittyvät haasteet herättävät usein huolta arjessa. Oppiminen voi tuntua poikkeuksellisen kuormittavalta, koulutehtävät vievät kohtuuttomasti aikaa tai lapsi väsyy, turhautuu tai alkaa vältellä tehtäviä. Näissä tilanteissa puhe kääntyy usein lukihäiriöön, lukivaikeuteen tai muihin oppimisvaikeuksiin ja perheessä aletaan pohtia miten vaikkapa lukihäiriöselvittelyyn eli “lukihäiriötesteihin” olisi mahdollista päästä.
Kaikissa näissä taustalla on yleensä sama huoli: miksi oppiminen tuntuu lapselle niin kuormittavalta ja miten häntä voisi auttaa?
Mitä lukihäiriö tarkoittaa?
Lukihäiriö eli lukemiskyvyn ja kirjoittamiskyvyn häiriö (lukivaikeus), on vaikeus, joka vaikuttaa lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin. Se voi ilmetä esimerkiksi:
- lukemaan oppimisen vaikeuksina
- hitaana ja sujumattomana lukemisena
- kirjoitusvirheinä
- uusien käsitteiden oppimisen vaikeutena (esim. kirjaimet, nimet, viikonpäivät, kuukaudet).
- vieraan kielen oppimisen vaikeuksina
- luetun ymmärtämisen vaikeuksina
Lukihäiriö ei ole sairaus vaan pysyvä ominaisuus, eikä se katoa harjoittelemalla pois, mutta sen muuttaa muotoaan luontaisen kehityksen sekä harjoittelun myötä. Lukivaikeuden haitta-aste on sidoksissa ympäristön vaatimuksiin. Monilla lukihäiriöisillä lapsilla on samalla vahvuuksia esimerkiksi päättelyssä, luovuudessa tai visuaalisessa hahmottamisessa.
Lukivaikeus vai lukihäiriö – mitä näillä tarkoitetaan?
Arjessa termejä lukivaikeus ja lukihäiriö käytetään usein rinnakkain, ja ne tarkoittavatkin pitkälti samaa ilmiötä. Molemmilla viitataan lukemisen ja usein myös kirjoittamisen haasteisiin.
Virallisissa diagnooseissa ei kuitenkaan käytetä nimikettä lukihäiriö, vaan puhutaan lukemiskyvyn häiriöstä ja kirjoittamiskyvyn häiriöstä. Nämä esiintyvät usein yhdessä, minkä vuoksi arjessa ne niputetaan yhteen ja niistä puhutaan lukihäiriönä tai lukivaikeutena.
Lukivaikeus voidaan todentaa tutkimuksissa.
Siksi kuulee paljon puhuttavan esimerkiksi lukihäiriötestistä tai lukitestistä. Käytännössä kyse ei kuitenkaan ole yhdestä yksittäisestä testistä, vaan laajemmasta oppimisen arvioinnista.
Arvioinnissa selvitetään muun muassa:
- lukemisen ja kirjoittamisen taitojen tasoa
- lukemisen ja kirjoittamisen taustatekijöitä
- muita oppimiseen ja arjen suoriutumiseen vaikuttavia tekijöitä
Tavoitteena ei ole pelkästään nimetä haastetta, vaan ymmärtää kokonaisuus: mistä vaikeudet johtuvat ja millaista tukea juuri kyseinen lapsi, nuori tai aikuinen hyötyisi eniten. Useimmiten tärkein anti tutkimuksesta on itseymmärryksen lisääntyminen. Tutkimus antaa tietoa omasta suoritusprofiilista – myös vahvuuksista joista voi olla apua lukemisen vaikeuden kompensointiin.
Oppimisvaikeus ja oppimishäiriö – laajempi kokonaisuus
Oppimisvaikeus on yleiskäsite, joka voi liittyä esimerkiksi:
- lukemiseen
- kirjoittamiseen
- matematiikkaan
- tarkkaavuuteen tai toiminnanohjaukseen
- kykyyn omaksua opiskeltavaa ainetta ja taitoja
Kun vaikeudet ovat selkeästi rajattuja ja pysyviä, puhutaan usein oppimishäiriöstä. Yksi esimerkki tästä on monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö, jossa haasteita esiintyy useilla oppimisen osa-alueilla samanaikaisesti, vaikka yleinen suoritus/älykkyystaso on tavanomainen.
Oppimisvaikeudet voivat esiintyä yksinään tai yhdessä neuropsykiatristen piirteiden, kuten tarkkaavuuden haasteiden, kanssa. Siksi kokonaisuuden ymmärtäminen on tärkeämpää kuin yksittäinen nimike.
Miten lukihäiriö ja oppimishäiriöt tutkitaan?
Kun lukemisen tai kirjoittamisen haasteet alkavat vaikuttaa koulunkäyntiin tai arjessa selviytymiseen, herää usein kysymys siitä, miten lukihäiriötesteihin pääsee ja kuka voi kirjoittaa lukihäiriötodistuksen. Erityisesti koulun tukitoimia, jatko-opintoja tai erityisjärjestelyjä varten tarvitaan usein asiantuntijan arvio. Lukihäiriön sekä oppimisvaikeuksien selvittäminen alkaa erityisopettajan, psykologin ja/tai neuropsykologin tutkimuksella.
Tutkimuksissa arvioidaan yksilöllisesti esimerkiksi:
- lukemisen ja kirjoittamisen sujuvuutta ja tarkkuutta
- kielellisiä taitoja ja muistia
- hahmottamista ja päättelyä
- oppimisen kuormittavuutta arjessa ja koulussa
Kuka tekee tutkimuksen ja kirjoittaa lukihäiriötodistuksen?
Lukihäiriön ja muiden oppimishäiriöiden arviointi tehdään yleensä neuropsykologisessa tutkimuksessa tai muun oppimisen arviointiin perehtyneen asiantuntijan toimesta. Lukihäiriötodistus (lausunto) perustuu aina tähän asiantuntija-arvioon, ei yksittäiseen seulaan tai itse tehtyyn testiin.
Tutkimuksen jälkeen laaditaan kirjallinen todistus tai lausunto, jota voidaan käyttää esimerkiksi koulun tukitoimien suunnittelussa tai erityisjärjestelyjen hakemisessa.
Miten tutkimuksiin pääsee?
Tutkimuksiin voi hakeutua eri reittejä pitkin. Joissain tilanteissa tarvitaan lääkärin lähete, esimerkiksi silloin, kun tutkimuksista halutaan hakea Kelakorvausta. Tutkimuksiin on mahdollista hakeutua myös ilman lähetettä, omakustanteisesti.
Yhteydenotto NepsyFocuksen asiantuntijoihin riittää alkuun – tällöin alamme yhdessä pohtia, millainen tutkimus on tilanteeseen tarkoituksenmukainen ja miten asiassa kannattaa edetä.
Miksi tutkimuksiin hakeutuminen kannattaa?
Lukihäiriön tai muun oppimishäiriön tunnistaminen voi:
- selittää, miksi oppiminen tuntuu vaikealta
- helpottaa koulun tukitoimien järjestämistä
- vahvistaa lapsen itsetuntoa ja motivaatiota
- auttaa löytämään toimivia keinoja arkeen ja opiskeluun
Usein suurin muutos ei ole itse nimike, vaan helpotuksen tunne: nyt ymmärrämme mistä on kyse.
Aloita lukihäiriön selvittäminen asiantuntijoidemme kanssa
Lukivaikeuden selvittely alkaa tavallisesti erityisopettajan, psykologin tai neuropsykologin tekemästä tutkimuksesta, jonka pohjalta voidaan suunnitella lapselle yksilölliset tukikeinot. Tukitoimista sovitaan usein yhteistyössä koulun tai oppilaitoksen kanssa, ja niitä voidaan täydentää lapsen tarpeiden mukaan. NepsyFocuksessa tutkimuksia tehdään sekä suomeksi että ruotsiksi.
NepsyFocus tarjoaa lukivaikeuden selvittelyyn ja tukeen liittyen useita palveluita, kuten:
- kuntouttavaa erityisopetusta
- neuropsykologista kuntoutusta
- ohjausta lukemista ja kirjoittamista kompensoivien keinojen käytössä (apuvälineet).
Jos lukemiseen, kirjoittamiseen tai oppimiseen liittyvät haasteet herättävät kysymyksiä, meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Autamme mielellämme pohtimaan, millainen tutkimus tai tuki olisi tilanteeseen sopivin ja miten asiassa kannattaa edetä.
Lisätietoja lukivaikeudesta ja palveluistamme antaa Ulla Vedenkannas (ulla.vedenkannas@nepsyfocus.pilardev.fi).
